tiistai 19. heinäkuuta 2016

Kotiinpaluu

Vihdoin olemme takaisin kotona. Paluumatka tuntui pitemmältä kuin menomatka, vaikka yleensä ne ovat toisinpäin.

Eilen aamulla mies haki kissan kotiin ja minä tyhjensin matkalaukun, jossa on aina minun ja pienimmän tavarat sekä yhteiset. Mies oli tyhjentänyt omansa jo yöllä ja isommat tyhjensivät omansa päivällä, joten pääsin aloittamaan pyykinpesun. Sain kaikki pyykit hoidettua tänään, kun oli sen verran hyvä sää, että uskalsin laittaa ne ulos. Mies hoiti koko reissun ajan pyykinpesun, mikä oli tosi ihanaa (koska vihaan jenkkikoneita) :)

En tiedä, mikä kissalla oli sen tultua kotiin, mutta ensin se söi ja kävi laatikolla pissillä, meni sitten miehen työpöydän alle kakalle ja oksentamaan :D Mies oli juuri naapurissa, joten pääsin sitten siivoamaan kissan jäljet. Kai se oli vain järkyttynyt automatkasta, se on nukkunut koko tämän päivän. Vanha se on kyllä, nyt huomaan sen niin selvästi, kun vertaan Ginan kissoihin. 

Eilen illalla kävimme miehen kanssa kaupassa. Unohdin ehkä puolet kaikesta ostettavasta, koska aivot jumitti. Tälläkin hetkellä mietin, mitä piti kirjoittaa, koska unettaa niin etten tiedä viritänkö tulitikut silmäluomiin vai en.

Mainitsemani Gina oli siis se alakerran naapuri, joka teki meille karjalanpiirakoita. Hän oli syntyisin kyllä jostain Pohjois-Amerikan mantereelta (en muista nyt mistä), mutta kertoi olleensa lukioaikanaan jollain muutaman kuukauden vaihtokurssilla Jyväskylässä ja siellä opetelleensa mm. kankaankudontaa. meillä oli oikein rattoisa ilta, kun hän kutsui minut syömään viikko sitten. Mies ja pienin tulivat kahville myös, pienin leikki Ginan kissojen ja kilpikonnan kanssa.

Nyt aion yrittää kammeta pienintä sänkyyn, jos sitten pääsisin itsekin. Viime yö meni heräten kerran tunnissa, en ymmärrä. Miehellä alkoi jo työt tänään.

Ainiin, olen korvia myöten täynnä uutisia Pokemon-pelistä. EVVK.